14. kesäkuuta 2017

Ruokamyrkytys Thaimaan paratiisissa

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?! Tervetuloa siis thaikkukuulumisien pariin ja terveiset sinne Johannalle Ouluun, että tässä niitä kuvia nyt on. Ei oo tyttö meinannut pysyä pöksyissään, kun heittäydyin vallan kesälomalle kesken postaussarjan, mutta mikäs tässä siivousoperaation keskellä ryhtyä postaileen lomakuvia.

Viimeksi jäätiin siis Koh Phanganille ja Fullmoon partyja edeltäviin päiviin, jolloin majoituimme Tanoya Gardeniin ajatuksena söpö oma bungalowi ja hyvät kulkuyhteydet bileisiin. No metsään meni ja vaikken itseäni kovin pitkävihaisena pidä, pakko myöntää, että katkera olen yhä niin Agodalle kuin majoituspaikalle. Meitä tosiaan odotti todellisuudessa pieni rivarihuone jaetulla vessalla hinnan ollessa kuitenkin sama kuin siinä varaamassamme omassa mökissä eikä asiaan saatu selvyyttä miltään taholta. Oltaisiin tietysti otettu saman tien kamat kantoon, mutta lähialueen kämpät olivat tappiin asti bookattu bileiden vuoksi, joten tappio oli nieltävä ja pidettävä peukkuja, että Agodan lupaama hyvitys kolahtaisi tilille. Ei muuten ole näkynyt vielä tänäkään päivänä.

Hyvä onni senkus jatkui, kun meitsi nappasi hotellin raflasta ruokamyrkytyksen ja rukoili kuolemaa piinaavat 24 tuntia. Kyllähän sitä kaikenlaisiin reissupöpöihin on törmännyt, mutta toi myrkytys + jaettu vessa - yhtälö oli aivan perseestä, vaikka sainkin yllättävää lohtua gekkolaumasta maatessani siellä vessan lattialla.



Tunsin hirveää syyllisyyttä sairastumisesta huonoimpaan mahdolliseen aikaan, sillä yksi syy saarelle saapumiseen oli Fullmoon partyt ja olo oli siinä kohtaa kaikkea muuta kuin valmis sinne 30 000 juhlijan joukkoon. Johanna taisi valaa muhun uskoa sen verran, että sain kourallisen laosilaisia vatsalääkkeitä alas ja painuimme biitsille laukku täynnä oksennuspusseja. Luojan kiitos tuli lähdettyä, sillä en ikinä olisi voinut kuvitellakaan viihtyväni niin hyvin, mutta iso kiitos tästä kuuluu varmasti hyvälle suomiporukalle, johon illan aikana sattumalta tutustui.

Eli niin kääntyivät koettelemukset iloksi ja voi sitä onnenpäivää, kun jätimme Gardenin taaksemme ja siirsimme hiekkaiset romumme ilmastoituun resortiin, joka oli tietenkin reippaasti yli budjettimme. Ruokamyrkytys oli kuulkaa kaukainen muisto siinä omalla rannalla lekotellessa tai aamiaispannareista nauttiessa.

En kanna siis kaunaa ainakaan Koh Phangania kohtaan. Saari kohteli meitä hyvin ja ihanat kokemukset peittosivat tietenkin lopun koettelemukset. Paljon jäi tätäkin saarta tutkimatta eli en pane pahakseni, vaikka samoille nurkille vielä jonakin päivänä päätyisi seikkailemaan.