24. marraskuuta 2016

Hurmaavan huumaava Hanoi

Mikä siinä onkin, että joka kerta kun kirjautuu Bloggeriin valmiina työstään postausta, päätyy selaamaan toinen toistaan innoittavampia matkatarinoita. Lopulta sitä onkin aivan täynnä reissusuunnitelmia ja -haaveita, joita kirjailee mieluummin tietokoneen salaisiin tiedostoihin kuin bloggerin tekstikenttään. Olen enemmän kuin innoissani hionut seuraavan Thaimaa-loman aikatauluja ja vierailukohteita unohtaen ehkä välillä, että onhan tässä vielä aikaa. Tällä tavallisella word-tiedostolla on jopa tunteella väsätty banneri eli ylimääräistä aikaa kyllä on, muttei blogille... Tässä muutama blogivinkki, jos marraskuinen harmaus masentaa: Just go., Muuttolintu, Veera goes wild ja VEERA BIANCA

Vietnamin ensimmäinen oikea kohde oli kuuma ja kaoottinen Hanoi! Pääkaupunki sijaitsee Pohjois-Vietnamissa ja on maan toiseksi suurin yli yhdeksällä miljoonalla asukkaallaan. Joku on varmaan joskus kuullut mainittavan Hanoin liikenteestä? Niitä mopoja on aivan joka puolella ja joka sekunti saa olla varuillaan vilkaisemassa vasemmalle, oikealle, olan yli, kaikkialle...

Me saavuttiin melko raskaan matkan teon jälkeen Hanoihin ja ensimmäinen päivä meni aivan koomassa. Kärsin väsymyksen aiheuttamasta känkkäränkästä, päänsärystä ja vatsavaivoista, joten linnoittauduttiin meidän tavallista ylellisempään hotellihuoneeseen nukkumaan ja katsomaan vietnamilaisia tv-ohjelmia. Hyvin pian löydettiin HBO:n ja Cinemaxin leffakanavat... Okei kyllähän me poistuimme tietysti etsimään ruokaa, mutta kaikki se liikenne ja hälinä olivat äkkiseltään vähän liikaa. Kontrasti letkeän Laosin ja Hanoin välillä oli suuri ja löi vasten kasvoja, joten totuttauduimme vieraan kaupungin meininkiin hissuksiin.



Hiljalleen ja lähes huomaamatta tulimme sinuiksi kadulla pörräävien mopojen kanssa ja tien ylitys alkoi sujua ilman sen suurempia kuumotuksia. Kaupunki on tietenkin suuri, eikä meillä ollut rohkeutta hypätä pyörän selkään, joten ensin saimme tutustua Hanoihin lähinnä jalan eli vanhaa kaupunkia ja sen lähikulmia tuli kierrettyä. Muutaman kerran tutkimme bussikarttoja, hyppäsimme menopeliin ja painelimme menemään kaupungin toiselle laidalle! Suosittelen totisesti käyttämään puoli-ilmaista julkista liikennettä, sillä busseilla liikkuminen osoittautui yllättävän helpoksi.

Olen yrittänyt muistella millaisia ennakkoluuloja ja odotuksia mulla oli Hanoita kohtaan aiemmin, mutta pitää ehkä myöntää, että kaupunki oli täysin vieras. Toki olin kuullut pähkähullusta liikenteestä ja ihmismäärästä, joiden vuoksi saatoin kuvitella kaupungin sotkuiseksi ja ehkä jopa epämiellyttäväksi. Oli mitä oli, kaikki tällaiset ajatukset sai laittaa uusiksi, sillä Hanoi oli älyttömän viihtyisä kaupunki! Kaunista arkkitehtuuria, paljon vehreitä puistoja, suihkulähteitä ja patsaita... Jos vain olisi ollut enemmän aikaa ja vähemmän lämpöasteita (joo lämpömittari näytti päivittäin 38 asteen lukemia), olisi puistoihin ollut ihanaa istahtaa piknikille.

Mitä muuta Hanoista? No keskityimme tietysti taas ruokailuun ja löysin sammumattoman rakkauden Bun Cha-lihapullia kohtaan ja omg laittakaa ylös ravintola nimeltä Bún Chả Nem Cua Bể. Kuola alkaa valua, kun muistelee tätä ruokailua, mutta onneksi helsinkiläinen Ônam myy annosta, joka maistuu paremman puutteessa. Täällä keskityimme lisäksi olueen! Kyseessä on Bia hoi-olut, jonka sanotaan olevan maailman halvinta bisseä ja kyseisen virkistysjuoman nauttiminen tapahtuu siten, että valitse kadun varrelta värikkään muovituolin ja kiekaiset "BIA HOI" niin kuin tyhjästä ilmestyy noin 0,25€ maksava tuoppi. Melko rentouttavaa istua vailla kiireitä siinä kadun varressa seuraamassa ihmisvilinää. Kolmantena vinkkinä Hanoin sadat ja taas sadat kahvilat, joista löytyy myös jänniä jääteekokeiluja. En ihmettele jos iskee paniikki ajan loppumisesta kesken, sillä ruokaa ja juotavaa on  liikaa yhdelle reissulle.

Toki meillä oli jotain oikeatakin tekemistä, sillä hommasimme Hanoista viisumit Kiinaan. Se oli pään sisällä ehkä vähän stressaavaa, kun kaiken maailman liitteitä piti hankkia, suunnitelmia keksiä ja maksuja maksella, mutta todellisuudessa asia hoitui aivan iisisti. Meiltä puuttui jonkin verran vaadittavia liitteitä ja matkasuunnitelma oli aivan nysä, mutta kappas vain, kyllä se viisumi sieltä tipahti!



Viimeisenä rehellinen lomaselfie: perkuleen hiki 24/7, jopa ihan vain istuskellessa. Ja tarkkasilmäiset bongaa lomanäppylät, jotka ilmoittamatta ilmestyivät ja siihen jämähtivät. Kukapa ei haluaisi lomaansa viettää meikittömänä ja suihkunraikkaana, mutta turha toivo jos naama alkaa näyttää samalta kuin 10 vuotta takaperin... Tämä riesa seurasi muuten kotiin asti, murr.

2 kommenttia :

  1. Aivan ihania kuvia ja tekstiä taas! Näitä on niin ihana lukea ja seurata tässä säässä ja haaveilla ulkomaanmatkasta. Blogisi antaa ainakin siihen inspiraatiota. Katukuva on aika erikoinen, ei ole tottunut noin voimakkaasti roikkuviin sähkölinjoihin.

    www.finnlandsnorsk.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! Pakko myöntää, että itsekin tulee vanhoja tekstejä lueskeltua ja fiilisteltyä kun toi sade ja harmaus alkaa ahistaa :D On siis ihana kuulla, että muutkin saavat näistä teksteistä irti samanlaisia viboja.

      Ja mitä katukuvaan tulee, niin ekalla kerralla Bangkokissa olin aivan järkyttynyt noista johdoista! Ne näyttää niin turvallisuusriskiltä eikä tarvi ihmetellä sähkökatkoksia...Mut tällaista välinpitämättömyyttä se vähän tuolla suunnalla maailmaa on.

      Poista

Jätä ruusu tai risu, toive tai idea. Kaikki luetaan ja huomioidaan