8. syyskuuta 2016

“Traveling – it leaves you speechless, then turns you into a storyteller.” – Ibn Battuta

Jokainen palaa maailmalta uutena ihmisenä. Tää on fakta. Sitä tapaa jännittäviä ihmisiä, kokee uusia asioita ja jättää sydämestään palasia kulkemalleen polulle. Näitä kokemuksia ei kenenkään ulkopuolisen pitäisi väheksyä. Eikä varsinkaan itse.

Pitkään mietin, pohdin ja pureskelin ajatusta tänne palaamisesta. Aliarvioin kokemuksiani ja vähättelin reissun mussa herättämiä tunteita, koska pelkäsin kuulostavani kamalan kliseiseltä. En halunnut hehkuttaa kuten kaikki ne hipit, jotka ovat avanneet sydämensä maailmalle ja löytäneet sieltä uuden elämän. Mutta lopulta tajusin, että se maailma oikeasti muuttaa ihmistä ja on todella okei sanoa se ääneen. Tämän oivalluksen johdosta täällä tullaan näkemään roppakaupalla hehkutusta, pöhköä haaveilua ja toivottavasti etenemistä säteilevää tulevaisuutta kohden. Mulla on myös sellainen kutina, että blogi tulee jatkossa olemaan henkilökohtaisempi ja pääsette varmasti mun ihon alle.

En uskonut palaavani tänne näin pian, mutta nyt tuntuu, että juuri kokemusten läpikäyminen helpottaisi tätä reissukaipuuta ja saisi tämän järjettömän puristuksen rinnassa lakkaamaan. Tiedän, etten ole oloni kanssa yksin, mutta jotenkin siitä on ollut vaikea avautua. Mika on kokenut kotiinpaluun varmaan kymmeniä kertoja ja tuntuu olevan sinut sen kanssa ja sitten taas ystävät haluaisivat kuulla lähinnä kivoja kertomuksia eivätkä avautumista siitä miten elämä Helsingissä (heidän kuvioissaan) on paskaa. Kotiinpaluu ja oman elämän vihaaminen ovat jo nyt laittaneet mut pohtimaan ja suunnittelemaan tulevaisuutta eli tällainen kolahdus tässä vaadittiin. Tervetuloa siis seuraamaan myös mun kasvua oikeaksi aikuiseksi.


Laozhai Shan, Xingping, Kiina

Mulla on luonnoksissa jokunen kesän aikana kirjoitettu pätkä, jotka eivät kuitenkaan ikinä nähneet päivänvaloa. Kirjoittelin niitä aina pitkillä bussimatkoilla oikeastaan vain ajankuluksi eli ovat pelkkää epämääräistä tajunnanvirtaa, jota ei lopulta halunnut lähteä julkaisemaan. Pyydän siis anteeksi, että postaaminen sillä tavalla jäi, mutta ainakin nyt on aikaa ja rahkeita kaivella muistin sopukoita ja jakaa täällä julkisesti reissun ylä- ja alamäet. 

Kolme kuukautta on pitkä aika, neljä maata ja lukuisat kaupungit sekä kyläpahaset takaavat, että tarinoita riittää hetkeksi eli en edes yritä tiivistää kokemuksia muutamaan postaukseen. Jatkan siis kesällä harjoittelemaani relaamista, selaan kuvakansioita ja käyn vaikka kaupunki kerrallaan elämääni läpi. No stress. Tän postauksen jälkeen olen pakotettu valmis kaivamaan kameran esiin ja siirtämään sadat ja taas sadat kuvat tietokoneelle. Ilman nenäliinoja tästä ei ehkä selvitä.

7 kommenttia :

  1. Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Luin jo blogiasia epäsäännöllisen säännöllisesti kun opiskelit matkailualalla.
    Tekstistäsi huokuu se, kuinka ihanalla matkalla olet ollut. Olisi tosiaan kiva päästä niistä kuulemaan vielä lisää.

    Syysterveisin,
    -pahvikirahvi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana saada eksyneitä lampaita kokoon :D

      Opiskeluajoista ollaan tultu pitkä matka ja blogi on varmaan aivan erilainen ja pidetään se näin. Tervetuloa!

      Poista
  2. Eikä! Olipas ihana löytää tänne :) Kiitos kun linkitit Demissä <3
    Mä luin sun blogia ihan ihan silloin sen alkuaikoina, ja se oli yks lemppari. Sit kuitenkin jotenkin se alkoi mennä vaan siihen jatkuvaan ostosten esittelyyn ja sellaiseen, ei niin aidoksi. (anteeksi suora palaute) Siitä tuli tietyllä tapaa myös tylsä.
    Näköjään joku on muuttunut, ja aika paljonkin. Ja pelkästään positiivisesti. En tiedä onko se ikä, reissaaminen, tauko täältä vai kaikki ne yhteensä. Mutta jotenkin tästä tuli taas sellainen "wau" fiilis mikä myös silloin sun blogin alkuaikoina :) Ihana olla taas täällä! ♥

    ♥:llä HENNA M.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohohoh! Ihana sattuma, että osui sun silmiin ja löysit perille, sillä kukapa muu olisikaan parempi arvioija kuin vanha lukija. Tässä on pitkä matka kuljettu blogin sisällön vaihdellessa elämäntilanteiden mukaan, mutta eiköhän näillä matkajutuilla mennä hetken aikaa ;)

      Kiitos piristävästä kommentista, ilolla kirjottelen pian lisää ♥

      Poista
  3. Odotan kovasti, olisi todella hieno idea kirjoittaa kohde eli kaupunki kerrallaan ja käydä läpi niitä tarinoita! Moni tuttu joka on käynyt reppureissaamassa australiassa tai thaimaan suunnalla on myös ikävöinyt ja jäänyt aina haluamaan lisää. Lopulta yksi kaverikin muutti ausseihin työn perässä, itse en pystyisi edes kuvittelemaan, että saisin säästettyä rahaa tommoseen reissuun! Kaikki kuvat ja kaikki olisi upeaa päästä lukemaan.


    http://finnlandsnorsk.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaarvaa googlailinko jo tossa yksi päivä työskentelymahdollisuuksia australiassa.. Sitä antaa matkailulle pikkusormen ja se takuulla vie koko käden :D
      Täytyy paneutua kunnolla jokaiseen kohteeseen ettei mitään tärkeää jää mainitsematta :D Niin paljon asiaa ja onneksi paljon myös aikaa. Tervetuloa seuraamaan tulevia kuvaspämmejä!

      Poista
  4. Thanks Carita for sharing a great reflection with us. We also loved reading your article about Bangkok! Next year we are taking a year off and we will probably spend 6 months in South America then we will probably go to Europe. We cannot wait to be outside our comfort zone and to feel speechless again!
    Patrick and Cecile from www.travel4lifeblog.com

    VastaaPoista

Jätä ruusu tai risu, toive tai idea. Kaikki luetaan ja huomioidaan