9. huhtikuuta 2015

Elämää

Enpä olekaan hetkeen kirjoitellut kuulumisista, sillä mitään ihmeellisempää asiaa ei ole ollut. Elämää on kuitenkin voinut seurata IG puolelta, vaikka välillä onkin tuntunut, että siellä on lähinnä ruokaa ruoan perään.

Poikaystävän palattua Suomeen, on tää arki maistunut paremmalta ja sitä on viimeinkin pystynyt keskittymään yhteisen tulevaisuuden lisäksi myös omaansa. Tietysti kevät herättelee aina muutenkin jostain koomasta ja saa innostumaan kaikesta uudella tavalla, mutta tänään on ollut tavallisesta poikkeavan hyvä päivä. Olisin halunnut hehkuttaa tulevaisuutta ja omia fiiliksiä facebookissa, mutta mussa asuu sen verran suuri pessimisti, etten halua iloita ennen aikojaan. Mietin oikeesti todella pitkään viitsinkö avautua edes täällä, mutta tulin siihen tulokseen, että menköön, nyt on pakkoa purkaa.

Alkaa viimeinkin tuntua, että ehkä se tulevaisuus vielä järjestyy ja löydän paikkani koulu- ja työmaailmassa. Tietysti tää voi olla ohimenevää fiilistelyä tai kaikki suunnitelmat saattaa mennä uusiksi, mutta tällä hetkellä oon toiveikas. Parin viikon päästä mulla saattaa olla varmistunut miellyttävä kesätyöpaikka, joka mahdollisesti avaa tien tulevaisuuden uralle.

Äh tästä tuli nyt jotenkin älytön avautuminen ja  turhauttavaa kun on asioita mitä haluaa kertoa, muttei vaan tiedä miten. No ehkä myöhemmin.


Noin muuten sitä voisi tiivistää elämän muutamiin kuviin eli arkea ja pyhiä on tullut vietettyä varsin chillisti. Ruokaa aivan helkkaristi ja kerrankin sitä on tullut tartuttua myös itse kattiloihin. Ollaan luettu ja katseltu leffoja. Muutaman kerran olen päässyt jopa baariin asti ja muistellut pienellä kauhulla mm. vuoden takaista pääsiäistä, jolloin juhlia oli jokaiselle päivälle. Lisäksi mun Vallilaan muutosta tuli kuluneeksi vuosi ja kerrankin tässä aloillaan oleminen tuntuu hyvältä.

4 kommenttia :

Jätä ruusu tai risu, toive tai idea. Kaikki luetaan ja huomioidaan